Vimma, Turku

vimma_001 vimma_002 vimma_003 vimma_004 vimma_005 vimma_006 vimma_007 vimma_008 vimma_009 AN F20-01P1 AN A4 P1 200 (1) AN F20-02P2 AN A4 P2 200 (1) AN F20-03P3 AN A4 P3 200 (1) AN F20-04P4 AN A4 P4 200 (1) AN F29-01A Model (1)

Turun Suomalaisen tyttökoulun suunnittelivat vuonna 1906 arkkitehdit Jac. Ahrenberg ja Sebastian Gripenberg. Rakennus on sekoitus uusgotiikkaa ja kansallisromantiikkaa keskiaikaisesta kirkosta lainattuine päätyaiheineen. Kauppatorin tuntumassa sijaitseva koulurakennus toimi sittemmin konservatoriona, huumeruiskujen vaihtopisteenä ja yökerhona. Asemakaavassa julkisivujen osalta rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana suojeltu rakennus kunnostettiin vuosina 2004-06 Turun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen  ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteishankkeena nuorten taide- ja toimintataloksi.

Vimma tarjoaa nuorille, koululaisille ja muille tilat käden- ja mediantaitojen harrastamiseen sekä erilaisiin tapahtumiin osallistumiseen.

Vanhan koulurakennuksen tilarakennetta ei muutettu: vanhat keskiaulat ja luokat säilytettiin ennallaan. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat oleskeluaula ja infopiste sekä kahvila. Toisessa kerroksessa toimivat tekstiili- ja savipajat, editointi-, web- ja taittopajat sekä pieni black box-teatteri. Vanha juhla- ja liikuntasali kolmannessa kerroksessa muuntui 160 hengen monitoimisaliksi, jossa järjestetään bändikatselmuksia, konsertteja, seminaareja jne. Ylin kerros varattiin ateljeelle ja kerhotoiminnalle sekä neuvottelu- ja työtiloille.

Tilojen olemuksessa pyrittiin suurpiirteisyyteen sekä tilajärjestelyjen, sisustuksen että värityksen osalta. Varsinkin aulatiloissa käytettiin voimakkaita värejä, kuitenkin rakennuksen historiallinen luonne huomioon ottaen. Jotta kokonaisuus ei muodostuisi levottomaksi, intensiivisiä sävyjä käytettiin joko seinissä (aulat) tai lattioissa (vanhat luokkatilat), tilan muun värityksen jäädessä neutraalimmaksi. Esiintymistilassa ikkunat verhottiin mustalla kuljetinhihnaverkolla. Sisääntuloaulan välivaiheissa mustaksi maalatusta lattiasta hiottiin esiin mosaiikkibetonipinta.

Korkean kirkkomaisen osan paanukivikatto uusittiin vanhan mallin mukaisesti. Harjan tumman sahalaitaisen koristekuvion muotoa haettiin valokuvien, vanhojen piirrosten ja säilyneiden kivipaanujen avulla. Kivilajeina käytettiin norjalaista Altan kvartsiittia ja Ottan fylliittiä. Matalampien osien peltikatto uusittiin vanhoja työtapoja noudattaen. Kadun puoleisten frontonien harjalta vuosien saatossa kadonneet pallomaiset metallikoristeet teetettiin Maakuntamuseon myötävaikutuksella turvautuen vanhoihin valokuviin ja julkisivupiirroksiin.

Julkisivun alkuperäisestä rappausväristä ei ollut tarkkaa tietoa, mutta piirustuksista löytyi maininta vaaleankellertävästä värisävystä. Yhdessä Maakuntamuseon kanssa valittiin rappausmallien perusteella nyt seinässä näkyvä väri.

Projektin aikana vertaiskohteena käytettiin Ahrenbergin suunnittelemaa Sortavalan tyttökoulua.

Vimman sisätilat saivat Suomen Messusäätiön Väri07-kilpailun ensimmäisen palkinnon.

www.vimma.info