Suomenlinnakeskus, Helsinki

Inventaariokamari on osa Suomenlinnan maailmanperintökohdetta. Muutostyössä Suomenlinnakeskukseksi noudatettiin logiikkaa, jonka mukaan vanha osa mahdollisimman koskemattomana säilyttäen kunnostettiin uuteen käyttötarkoitukseensa ja tuhoutuneen osan tilalle tuotiin vanhaa ainesta modernilla tavalla tulkitsevaa uutta arkkitehtuuria. Uusi ja vanha käyvät keskenään ja ympäristönsä kanssa mielenkiintoista dialogia. Oma aikamme tuo oman ajallisen kerrostumansa osaksi elävää kokonaisuutta.

Asiakas: Suomenlinnan hoitokunta

Sijainti: Suomenlinna C74, Helsinki

Projektin kesto: 1995-1998, 2005

Laajuus: X m²

suomenlinnakeskus_002 suomenlinnakeskus_003  suomenlinnakeskus_005 suomenlinnakeskus_006 suomenlinnakeskus_007 suomenlinnakeskus_008 suomenlinnakeskus_009 suomenlinnakeskus_010 suomenlinnakeskus_011 suomenlinnakeskus_012

Inventaariokamari ja siihen liittyvä pyöröpuuvaja rakennettiin vuosina 1778-83 armeijan laivaston varustevarastoksi ( Fredrik af Chapman). Alun perin inventaariokamari oli kolmikerroksinen, ja keskiosassa työntyi ulos päätykolmiollinen keskirisaliitti. Kamari ja vaja vahingoittuivat Krimin sodan pommitusten sytyttämässä tulipalossa, ja rakennus madallettiin kunnostustöissä kaksikerroksiseksi. Vuoden 1868 muutostöissä etuseinät ja lähes kaikki kiviväliseinät purettiin. Rakennuksesta tuli yhtenäinen, taitteinen kokonaisuus.

Korjaustyössä inventaariokamari kunnostettiin näyttelytiloiksi, verstaaksi ja auditorioksi. Tuhoutuneen puuvajan paikalle rakennettiin opastuskeskus. Maantasossa sijaitsevat yleisöpalvelutilat (lippukioski, museomyymälä ja yleisö-wc:t), toisessa kerroksessa henkilökunnan tilat, toimisto- ja neuvotteluhuoneet. Tekniikka on keskitetty uudisosaan, jotta vanha osa on voitu säilyttää mahdollisimman koskemattomana.

Uudisosan julkisivut on tehty vanhan osan tapaan umpinaisiksi. Pilarein kannatettu katto osoittaa rakennuksen laajuuden ruotsalaisella kaudella, ja vanhan osan ylitse ulottuvana se lomittaa eri rakennusvaiheet ja aikakaudet toisiinsa. Lasinivel liittää uuden ja vanhan osan toisiinsa, mahdollistaen inventaariokamarin säilyneen osan hahmottamisen. Toimistotilat on rakennettu teräsrakenteen varaan konttina.

Uudisosan kantava runko on yhdistetty puu- ja teräsrakenne. Puupalkit ovat purkurakennuksesta talteen saatua massiivista mäntyparrua, teräspilarit alueen teolliseen henkeen soveltuvaa I-terästä. Ulkoseinät ovat puhtaaksimuurattua punatiiltä. Interiöörien materiaalit ovat tiili, lasitiili, teräs, puu ja betoni pinnoittamattomina.

LPR-arkkitehdit suunnittelivat myös näyttelyrakenteet. Paneelin runkona on varastotilan henkeen sopivaa rei’itettyä levyä, joka mahdollistaa näyttelyn joustavan rakentamisen ja muuntelun.

www.suomenlinna.fi

julkaisut: Arkkitehti 5/1998, Helsinki Contemporary Urban Architecture, Context 3 (Korea)