Kansalliskirjasto

kansalliskirjasto_001

001-kansalliskirjasto-arno-de-la-chapelle_3593002-kansalliskirjasto-arno-de-la-chapelle_3589003-kansalliskirjasto-arno-de-la-chapelle_3701004-kansalliskirjasto-arno-de-la-chapelle_3812005-kansalliskirjasto-arno-de-la-chapelle_2271006-kansalliskirjasto-arno-de-la-chapelle_3744007-kansalliskirjasto-arno-de-la-chapelle_2382008-kansalliskirjasto-arno-de-la-chapelle_2392009-kansalliskirjasto-arno-de-la-chapelle_3432010-kansalliskirjasto-arno-de-la-chapelle_3484011-kansalliskirjasto-arno-de-la-chapelle_kansalliskirjasto_009 kansalliskirjasto_013 kansalliskirjasto_014

Kansalliskirjasto sijaitsee Helsingin keskustassa Senaatintorin tuntumassa Seepra-korttelissa. Alun perin rakennuttajana toimi Keisarillinen Aleksanterin yliopisto. Nykyisin rakennuksen omistaa Helsingin yliopiston rahastot. Vuonna 1844 valmistuneen päärakennuksen on suunnitellut Carl Ludvig Engel, Rotundan laajennusosan (1907) Gustav Nyström ja kirjavaraston (1950-luku) Aarne Ervi.

LPR-arkkitehdit suunnitteli kirjastokorttelin laajan peruskorjaus- ja muutostyön 1994-2001, jolloin Engelin, Nyströmin ja Ervin rakennukset saatiin kokonaisuudessaan Helsingin yliopiston kirjaston käyttöön. Tällöin palautettiin pääosin alkuperäinen tilajako ja varustettiin tilat ajanmukaisella talo-, sähkö- ja atk-tekniikalla. Rotunda-osa peruskorjattiin: kellaritasoon sijoitettiin kahvila ja ylemmät kerrokset palautettiin säilytystiloiksi. Ervin kirjavaraston maanpäällinen osa purettiin, jolloin piha avautui. Kallioon toteutettiin maanalainen kirjaluola. Kortteli toteutettiin useina eri- ja samanaikaisina urakoina, mutta kirjasto oli silti toiminnassa koko ajan.

2015 valmistunut peruskorjaus on suunniteltu sekä yliopiston tavoitteita että museaalisia arvoja ajatellen. Vanhojen tilojen ja rakenteiden muutokset varmistavat rakennuksen säilymisen tuleville polville.

Konservointi oli merkittävässä roolissa hankkeessa ja suojeltua rakennusta suunniteltiinkin tiiviissä yhteistyössä museoviraston kanssa. Myös liikenteelliset sekä esteettömyys- ja turvallisuusnäkökohdat olivat hankkeen painopisteitä. Taloteknisenä päätavoitteena oli mahdollisimman tasaiset lämpö- ja kosteusolosuhteet. Suunnitteluratkaisuissa ja materiaalivalinnoissa huomioitiin myös kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristönsuojelulliset näkökohdat.

Arvokkaimpien tilojen, pääsalien muutokset rajoittuivat taloteknisiin parannuksiin, jotka toteutettiin mahdollisimman vähäeleisesti kirjahyllyrakenteisiin. Kupolisalin keskiakselien lehtoritasojen ovien avaaminen paransi kirjavaunujen ja liikuntaesteisten kulkureittejä. Uudet hissit sovitettiin tarkoituksenmukaisesti arkkitehtuurin integriteettiä rikkomatta. Esteettömyyden edellyttämät uudet rakennusosat muotoiltiin visuaalisesti vähäeleisiksi. Myös valaistusta modernisoitiin hienovaraisesti koko rakennuksessa.

Rakennuksen dokumentoinnissa käytettiin mm. pistepilvitekniikkaa. Tätä varten rakennus laserkeilattiin 1 mm:n tarkkuudella. Varsinainen tietomallinnus tapahtui pistepilviaineistosta saadun mittatiedon pohjalta. Mallinnuksella helpotettiin ratkaisevasti talotekniikan haasteellista yhteensovitusta vanhoihin rakenteisiin.

www.kansalliskirjasto.fi

julkaisut: Arkkitehti 5/2001