Helsingin Kaupunginteatteri

Helsingin kaupunginteatterilla (kilpailu 1960-61, alkuperäisosa 1967, laajennus 1989) on tunnustettu asema suomalaisen modernismin historiassa. Kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävä teatterirakennus liittyy Töölönlahden alueen kulttuurirakennusten kokonaisuuteen ja Eläintarhanlahden puistomaisemaan. Teatteri puistoalueineen on Museoviraston arvottama valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, ja se on suojeltu myös asemakaavassa. Vaativat rakennussuojelutavoitteet on määrittänyt Helsingin kaupunginmuseo. Arkkitehti Timo Penttilän alkuperäisratkaisut asettivat korjaustyölle omat haasteensa ja vaatimuksensa.

Asiakas: Helsingin kaupunki

Sijainti: Ensi linja 2, Helsinki

Projektin kesto: 2013-2017

Laajuus: 24780 m2

Suunnittelun näkökulma oli rakennussuojelullinen ja tavoitteiden selkiyttämiseksi laadittiin hankekuvaus ja suojelutavoitekaaviot. Tavoitteena oli teatterirakennuksen ja ympäröivän lähialueen arvot huomioiva ja ne säilyttävä laaja kunnostustyö. Korjaukset, muutokset ja täydennykset suunniteltiin siten, että ne sulautuvat alkuperäiseen arkkitehtuuriin.

Haasteellisimmat uudistustehtävät olivat julkisivujen, yleisötilojen ja salien korjaukset, jotka toteutettiin hienovaraisesti alkuperäisen arkkitehtuurin ehdoilla ja sille alistuen. Vähäiset uudisosat (harjoitussali aputiloineen, kabinettitilat) integroitiin rakennuskokonaisuuteen kaupunkikuvallisesti näkymättömiin. Muutoin teatterin tilaratkaisut olivat säilyneet alkuperäisessä muodossaan.

Modernin arkkitehtuurin korjauksessa tyypillinen haaste on alkuperäisen detaljiikan säilyttäminen mutta samalla tekninen parantaminen. Yksityiskohdista henkilökuntatilojen käytävien puhtaaksi lautamuottivalettujen alakattojen korjaustyö (ja uuden iv-tekniikan sijoittaminen alakaton yläpuolelle) oli yksi vaativimmista, mutta talon arkkitehtonisten intentioiden ja rakentamisajankohtansa hengen säilyttämisen kannalta oleellisimmista tehtävistä.

Teatterin julkisivut kunnostettiin: pääosa alkuperäisistä keramiikkalaatoista voitiin säilyttää, mutta vuoden 1989 laajennuksen laatoitus uusittiin kokonaisuudessaan. Kunnostettavia ja laajennusosia varten valmistettiin alkuperäisten mukaiset keramiikkasauvat ja -laatat. Lämpiön suuri lasiseinä ovineen kunnostettiin ehjät lasiruudut säilyttäen. Teatterin kaupunkikuvallista asemaa ja merkitystä on korostettu uudella, eri tilanteisiin muuntuvalla julkisivuvalaistuksella.

Muutoin laaja korjaustyö keskittyi pääasiassa talo- ja näyttämötekniikan uudistamiseen ja akustiikan parantamiseen.

Myös tässä hankkeessa inventoinnilla ja digitaalisella tekniikalla (pistepilvikuvaus, tietomallinnus, 3D-havainnekuvat) oli tärkeä roolinsa. Suunnitteluratkaisut laadittiin yhteistyössä viranomaisten kanssa ja dialogi käyttäjien, Museoviraston sekä Helsingin kaupungin viranomaisten kanssa olikin ensiarvoista projektin onnistumisen kannalta.

Korjaustyö sai rakennusluvan kesäkuussa 2015 ja valmistui kesäkuussa 2017.

www.hkt.fi